fbpx

Work goes happy

Blogit

Johtajan vastuullisuuteen kuuluu myös omasta jaksamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen

Työhyvinvoinnista puhutaan nykyään paljon eri yhteyksissä. Työuupumuksen syitä ja seurauksia tutkitaan ja selvitetään jatkuvasti, organisaatioiden johtoa kehotetaan ottamaan enemmän vastuuta työntekijöittensä hyvinvoinnista, työntekijöitä ohjataan huolehtimaan paremmin jaksamisestaan, mutta yllättävän vähän puhutaan organisaatioiden ylimmän johdon hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Vaikka johtajan työ on erittäin uuvuttavaa, paineet ovat kovat ja vastuun kantaminen on raskasta, hänen jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaan vain harva tuntuu olevan huolissaan. Ei, vaikka hänen vastuullaan on usein kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia työntekijöitä!  Kaikki tuntuvat pitävän aivan normaalina asiana, että johtajan työpäivät ovat jatkuvasti pitkiä ja haastavia, vapaa-aika on vähäistä sekä usein työnkuvaan kuuluu myös jatkuvaa matkustamista.

Lisäksi johtajuus ylimmän johdon tasolla on usein vielä yksinäistä ja ”tuulista”. Tietenkin joku voisi tähän laukaista, että tämän takiahan hänelle maksetaan suuria summia sekä palkkaa että bonuksia!. Kuitenkin  on tärkeää muistaa, että johtajatkin ovat ihmisiä, jotka toisinaan myös tarvitsisivat lepoa, rentoutumista ja vapaa-aikaa työn paineista.  He eivät ole mitään ohjeistettuja robotteja, jotka toimivat kellon ympäri.

”Oman yksityiselämän ja vapaa-ajan hyljeksiminen voi johtaa akuuttiin tuottavuuden laskuun sekä työn laadun heikkenemiseen”

Johtajan työn suuresta vastuusta johtuen onkin tärkeää, että hänen jaksamiseensa pitää kiinnittää huomiota. Tässä etenkin hänen oma vastuunsa asiasta korostuu. Hänen täytyy itsekin oppia ottamaan aikaa itselleen eikä pitäisi tuntea syyllisyyttä tehdessään näin. Jokainen johtaja on jonkun isä, äiti, sisko, veli, lapsi tai ystävä sen lisäksi, että he ovat johtamisen ammattilaisia. Tämän vuoksi on tärkeää, että kukaan ei hyljeksi sitä osaa elämästään, joka on kaikkein inhimillisin osa häntä itseään.

Pitkään jatkuva oman yksityiselämän ja vapaa-ajan hyljeksiminen voi johtaa hänen työssään akuuttiin tuottavuuden laskuun sekä työn laadun heikkenemiseen. Stressin lisääntyminen aiheuttaa henkisiä tukoksia, joka estää luovuutta sekä lisää keskittymiskyvyn heikkenemisestä johtuvien huolimattomuusvirheiden syntymistä. Osa näistä virheistä voi olla pieniä, kuten kirjoitusvirheitä viesteissä ja muissa teksteissä, mutta osa voi olla myös suuria, kuten tärkeiden osa-alueiden unohtamista isoissa sopimuksissa, ajatusten karkaileminen tärkeissä neuvotteluissa tai tunteiden nouseminen pintaan juuri silloin, kun ne pitäisi kyetä hallitsemaan. Kun aivot ovat jatkuvasti kohtuuttoman suuren paineen ja stressin alla eivätkä kykene enää toimimaan suurimmalla mahdollisella tehokkuudella, hämmennys ja ylisuuret vaatimukset aiheuttavat yhä enemmän turhia virheitä työtehtävissä. Näin jopa kaikista arkipäiväisimmistä ja tavallisimmista rutiinitehtävistä voi tulla vaikeita, joskus jopa mahdottomia.

Stressi voi aiheuttaa myös monia fyysisiä oireita. Asiantuntijoiden maailmassa tyypillisiä oireita ovat mm. jatkuva päänsärky sekä korkea verenpaine. Stressi ja kiire aiheuttavat usein myös ylensyömistä ja muita epäterveellisiä elintapoja, kuten esimerkiksi liikunnan puutetta, mitkä taas heikentävät fyysistä kuntoa. On tärkeää muistaa, että koska ihmisen henkinen ja fyysinen puoli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, niin jos jompikumpi osa kärsii, vaikuttaa se negatiivisesti myös toiseen puoleen. Metafysiikan lakien mukaan se mitä mieli hautoo sisällään, sen ruumis tuo kaikille esille. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokainen johtaja priorisoisi oman henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitämisen ja jopa kehittämisen osana omaa päivittäistä rutiiniaan.

Vastuu johtajan jaksamisesta ja työhyvinvoinnista kuuluu osaltaan myös yrityksen hallitukselle ja omistajalle, mutta käytännössä vastuun siitä useimmissa tapauksissa kantaa johtaja itse. Hänen itsensä aika ajoin tulisi pysähtyä ja miettiä omaa hyvinvointiaan. Itse asiassa tämä pysähtyminen on se ratkaiseva askel, mutta miten tuo tärkeä askel tulisi ottaa? Ja ylipäänsä, miten johtaja ymmärtäisi tuon askeleen merkitys hänelle? Minä tiedän itse, ja olen havainnut saman monissa lähelläni olevista ihmisistä, että tuo pysähtyminen on usein vaikeaa. Aina on helppo kieltää liiallinen stressinsä ja pahoinvointinsa sekä jatkaa hampaat irvessä eteenpäin. Tällöin stressi tavallaan vie pohjaa pois siltä, että kykenisimme itse näkemään elämämme olevan pois tasapainosta.  Ylirasittumiseen jollain tavalla turtuu ja keho sekä mieli pysyvät kasassa vielä jonkin aikaa, ennen kuin tapahtuu se välttämätön eli kamelin selän katkeaminen.

Voiko tämän välttää?

Voi, mutta se vaatii oman itsensä jatkuvaa tarkkailua sekä lähipiirin ihmisten mielipiteiden ja varoitusten kuuntelemista ja niiden huomioon ottamista. Selviä varoitusmerkkejä on kuitenkin olemassa. Yksi voi olla eräänlainen välipitämättömyys ja piittaamattomuus töiden määrästä. Tällä tarkoitan sitä, että kun on kovat työpaineet päällä niin huoli töiden saamisesta valmiiksi kasvaa päivä päivältä. Tällöin koemme olomme toivottomaksi ja meillä on yhä vaikeampaa sanoa se tärkeä ”ei” kaikelle lisätyölle, keskeytyksille ja toisten lisävaatimuksille. Asennoidumme näihin asioihin usein vain olkaamme kohauttamalla ja huokaisemalla suustamme: ”Ihan sama! Menkööt nuo uudet työt muiden jatkoksi jonoon!”

”Liiallinen itsensä ja imagon hallinta voi johtaa omien tunteiden kieltämiseen”

Toinen varoitusmerkki liittyy itsensä johtamiseen. Johtaja on tarkka imagostaan ja hänelle on tietenkin tärkeää heijastaa ammatillista ja pätevää kuvaa itsestään ulospäin. Joskus se kuitenkin voi mennä liian pitkälle. Liiallinen itsensä ja imagon hallinta voi johtaa omien todellisten tunteiden kieltämiseen. Näin johtaja ei enää esiinny ja toimi oman itsenään, vaan esittää eräänlaista ”sankariroolia”, jonka ylläpitäminen kasvaa päivä päivältä raskaammaksi ja enemmän energiaa vieväksi. Tällöin aitous siis kärsii, teennäisyys lisääntyy ja voimat vähenevät.

Kolmantena varoitusmerkkinä liiallisesta stressistä on se, että me tavallaan kaivamme kuoppaa itsellemme. Me alamme sabotoida omaa elämäämme ja hyvinvointiamme monin tavoin, kuten esimerkiksi liikkumalla vähemmän, syömällä epäterveellisesti, valvomalla liian paljon, viettämällä liian vähän aikaa perheemme kanssa sekä hyljeksimällä omia ystäviämme ja muuta sosiaalista elämää. Työn tekemisen ja suorittamisen tarve ylittää kaikki muut elämämme osa-alueet.

Johtajan työssä neljäs varoitusmerkki liiallisesta stressistä on itsesuojeluun liittyvä liiallisen itsekkyyden korostuminen. Liike-elämässä eläminen on jatkuvaa kilpailua paikasta auringossa, kasvavista voitoista sekä vähistä resursseista. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että johtajalla on liiankin helppo uppoutua ajattelemaan asioita jatkuvan niukkuuden näkökulmasta. Kun hän koko ajan ajattelee asioita niukkojen resurssien kautta, se voi johtaa ylivarovaisuuteen, joka taas ei välttämättä ole hyvä asia menestyvän bisneksen kehittämistä ajatellen. Lisäksi jatkuva kamppailu voitoista ja paikasta auringosta voi johtaa siihen, että muut voivat pitää kilpailuhenkistä johtajaa pelkästään itsekkäänä oman edun tavoittelijana.

”Johtajan pitää yhä enemmän kiinnittää huomiota itsestään huolehtimiseen oman työnsä yhteydessä”

Jokainen edellä oleva varoitusmerkki tuo esille sen, että johtaja on menettänyt elämänsä hallinnan eikä enää ohjaa omaa kohtaloaan. Hänen on siis pysähdyttävä ja havahduttava, mieluimmin jo ennen kuin pysähtyminen tapahtuu pakolla. Havahtuminen tapahtuu silloin, kun johtaja havaitsee elämänsä olevan täydessä kaaoksessa ja epätasapainossa. Tällä tarkoitan sitä, että vaikka työ on tärkeä osa ihmisen elämää, sen asema ei saa korostua yli muiden elämänalueiden. Meidän elämässämme on muitakin tärkeitä asioita kuin työ, kuten perhe, ystävät ja vapaa-aika. Havahtuminen tapahtuu silloin, kun johtaja ymmärtää tämän. Tällöin hän toivottavasti ymmärtää myös sen, että hänen pitää tarttua kiinni elämästään ja alkaa yhä enemmän kiinnittää huomiota itsestään huolehtimiseen.

”Itsestään huolehtimisen ytimessä on ihmisen oma suhde ja yhteys itseensä”

Mitä tällä itsestään huolehtimisella siis tarkoitetaan? Itsestään huolehtimisen ytimessä on ihmisen oma suhde ja yhteys itseensä. Siinä yhdistyvät itsensä tuntemisen ja itsensä johtamisen taidot. Ihminen oppii kunnioittamaan ja huolehtimaan omasta kehostaan, mielestään sekä sielustaan siten, että hän saa itsestään irti kaikkein parhaimmat tehot niin, että hän ei kuluta loppuun omia voimavarojaan. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa myös se, että itsestään huolehtiminen ei ole pelkästään fyysisestä kunnosta huolehtimista, vaan siinä kiinnitetään huomiota myös moniin muihin kriteereihin, kuten mielen tasapainosta huolehtimiseen, tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan, ihmissuhteiden ylläpitämiseen sekä ympäristön, ajan ja resurssien hallintaan.

Työn ja itsestään huolehtimisen yhdistäminen voi tuntua monesta johtajasta vaikealta, jopa mahdottomalta toteuttaa, mutta sen tarkoituksena ei todellakaan ole lisätä hänen stressiään. Tavoite on aivan päinvastainen. Siinä tärkeää on työn ja ajankäytön suunnittelun kehittäminen, työn ja muun ajan aikaisempaa sujuvampi yhdistäminen, terveiden elämäntapojen noudattaminen esimerkiksi liikuntaa lisäämällä, yöunien laatua parantamalla sekä ruokavaliota muuttamalla, henkisen hyvinvoinnin lisääminen sekä johtajan työn ohjauksen kehittäminen. Näitä toimenpiteitä lisäämällä saadaan parhaimmillaan suuria positiivisia muutoksia ihmisen elämänlaatuun.

”Parhaimmillaan itsestään huolehtiminen toimii siten, että se nidotaan mahdollisimman luontevaksi osaksi työpäivää”

Tärkeää on myös muistaa, että itsestään huolehtiminen ei saa olla jotakin, mikä tapahtuu pelkästään työn ulkopuolella. Johtajan on opittava löytämään ne keinot, miten hän saa viritettyä itsensä parhaimpaansa työtä tehdessään. Parhaimmillaan itsestään huolehtiminen toimii siten, että se nidotaan mahdollisimman luontevaksi osaksi työpäivää. Esimerkkejä tästä voisivat olla vaikkapa henkinen asennemuutos eli luopuminen täydellisyyden tavoittelemisesta sekä oppia hyväksymään riittävän hyvä tulos, omien työtehtävien järkevä priorisointi, omien onnistumisten kirjaaminen ja näistä onnistumisista nauttiminen, lisäenergiaa tuovien ihmisten kanssa seurusteleminen, oman työympäristön päivittäminen viihtyisäksi sekä omien energiatasojen ylläpitämisestä huolehtiminen mm. nukkumalla hyvin tai löytämällä hyvä ja mielenkiintoinen harrastuksen. Tämä lista on vain ohjeellinen, sillä jokainen ihminen on erilainen. Tämän takia jokaisella ihmisellä on myös omat tapansa ja mieltymyksensä huolehtia itsestään ja terveydestään.

Lopuksi on hyvä vielä painottaa, että vaikka johtajan työhön erottamattomana osana kuuluvat pitkät työpäivät, jatkuvat palaverit ja neuvottelut sekä kova uurastus yrityksen menestymisen eteen, ovat lepo ja rentoutuminen yhtä tärkeitä kuin kova työ hänen onnistumisensa kannalta.  Työhyvinvoinnistaan huolehtiva johtaja ymmärtää, että työmäärän jatkuva lisääminen ei todellakaan tarkoita laadun lisääntymistä samassa suhteessa. Jos johtaja kokee, että häneltä vaaditaan liikoja, on hänen kyettävä vetää tiukkaa linjaa. Hänen on erittäin tärkeää oppia sanomaan ”ei” ihan jo itsesuojelunkin nimissä.

Tärkeintä on se, että johtaja omaa hyvän itsetuntemuksen ja hallitsee itsensä johtamisen taidot. Näin hän kykenee myös itse huolehtimaan omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Tässä yhteydessä voinkin vielä liittää tähän mainion aforismin, mikä oli teipattu erään suuryrityksen johtajan huoneen oveen. Siinä luki näin: ”Hyvinvoiva ja onnellinen johtaja luo hyvinvointia ja onnellisuutta myös henkilöstölleen.” Minusta tuo oli varsin hyvin sanottu!

Esa Lehtinen
FM, MBA, yritysvalmentaja Koulutuspalvelut Esa Consulting

Esa Lehtinen kertoo aiheesta lisää Work goes happy Helsinki -tapahtuman vastuullisuus-lavalla (Alminsali, Oopperatalo) 24.3 klo 14.05. Ilmoittaudu tapahtumaan tästä.


Kirjoittaja

Esa Lehtinen, Konsultti ja yritysvalmentaja

Tutustu asiantuntijaan