fbpx

Work goes happy

Blogit

Kun sinulla on stressiä, käytä se hyödyksesi

Me koemme stressiä, halusimmepa tai emme. Siksi parasta mitä voi tehdä, on opetella käyttämään sitä hyödyksi.

Pandemia on laittanut stressinhallinnan koville. Huolta on omasta ja läheisten terveydestä, työpaikoista, harrastuksista, ihmissuhteista. Stressiä rajoitusten kanssa elämisestä ja niiden muutoksiin sopeutumisesta. Samaan aikaan meitä varoitetaan, kuinka haitallista stressi on. Vuosikymmenien tutkimusnäyttö on osoittanut, että pidemmän päälle stressi lisää riskiä lähes kaikkeen sellaiseen, mitä emme halua. Ja siksi meitä neuvotaan vähentämään sitä.

Neuvot ja ohjeet stressin vähentämiseksi tarkoittavat hyvää, niiden on tarkoitus auttaa. Mutta voisiko olla niin, että hyvää tarkoittavilla neuvoilla onkin päinvastainen vaikutus. Pyrkimykset vähentää stressiä tuottavatkin lisää stressiä. Kun stressin vähentäminen, saati selättäminen, ei onnistu mahdottomalta tuntuvassa tilanteessa, voivat epäonnistumisen tunteet nousta pintaan – tämäkään ei onnistu, stressi ei vähene vaikka kuinka yrittää. Syntyy stressiä stressistä.

Kun huomio on kiinnittynyt stressin haittoihin, on ymmärrettävää, että yleisessä keskustelussa ja arkipuheessa sanasta ”stressi” on tullut synonyymi negatiiviselle stressille.

Stressinhallintaan on toinenkin näkökulma. Stressi on luonnollista ja sitä tulee aina olemaan. Stressiä syntyy silloin, kun jotain merkityksellistä on pelissä. Stressi voi myös viedä eteenpäin, voimaannuttaa ja auttaa tarkastelemaan omia arvoja. Omalla suhtautumisella ja ajattelutavoilla on valtava vaikutus siihen, mitä vaikutuksia stressillä on.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että ihmisillä, jotka kokivat paljon stressiä, oli 43 prosenttia suurempi todennäköisyys kuolla ennenaikaisesti, mutta vain siinä tapauksessa, kun he ajattelivat stressin olevan terveydelle haitallista. Sen sijaan heillä, jotka kokivat paljon stressiä mutta eivät kokeneet sen olevan haitallista, oli pienin todennäköisyys ennenaikaiseen kuolemaan verrattuna mihin tahansa muuhun ryhmään, myös heihin jotka kokivat vain vähän stressiä.

Onko sillä merkitystä, miten ajattelee stressistä?

Pohdi seuraavia kysymyksiä. Ovatko stressin vaikutukset haitallisia, ja siksi stressiä pitäisi välttää? Vai ovatko stressin vaikutukset myönteisiä, jolloin sitä pitäisi käyttää hyödyksi? Haittaako stressi oppimistasi vai edistääkö se sitä? Kuluttaako se voimiasi vai vahvistaako se niitä? Heikentääkö stressi suoriutumistasi ja tuotteliaisuuttasi vai tehostaako se niitä?

Ajattelutavat eivät ole yhdentekeviä. Stanfordin yliopiston tutkimuksessa osoitettiin, että pienestä ajattelutavan muutoksesta (“stressi on minulle pahasta” → “stressistä voi olla minulle hyötyä”) voi seurata paljon hyvää muun muassa psyykkisessä hyvinvoinnissa, työssä suoriutumisessa sekä kehon fysiologisissa toiminnoissa. Tutkimus tehtiin suuressa, kansainvälisessä rahoitusalan yrityksessä pian vuoden 2008 Yhdysvaltain talousromahduksen jälkeen – ajankohtana, jolloin työ oli arvatenkin erittäin stressaavaa. Huomion arvoista oli, että tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden stressin määrä itsessään ei vähentynyt eikä sen laatu muuttunut tutkimuksen aikana. Sen sijaan ajattelutavan muutos mahdollisti stressin kokemisen uudella tavalla ja tämän seurauksena työssä suoriutuminen ja psyykkinen hyvinvointi kohenivat.

Miten oppia käyttämään stressiä niin, että siitä olisi hyötyä? 

Stressiin liittyvien ajattelutapojen muuttamiseksi on kehitetty ja validoitu kolmen askeleen menetelmä.

Vaihe 1: Näe se.

Tunnista stressi ja anna sille nimi. Jo pelkkä nimen antaminen siirtää meitä reaktiivisuudesta harkitsevampaan suuntaan.

Vaihe 2: Ota se vastaan.

Miksi? Siksi, että koemme stressiä niistä asioista, jotka ovat meille merkityksellisiä.

Vaihe 3: Käytä sitä hyödyksesi.

Kun otat stressin käyttöösi, annat itsellesi mahdollisuuden nähdä stressin kokemuksena, joka auttaa tavoittelemaan itsellesi tärkeitä päämääriä ja tarkastelemaan omia arvojasi. Kokemuksena, josta voi oppia ja kasvaa.


Kun stressaavaa tilannetta tai olosuhteita ei voi paeta, voi silti valita, miten stressiin reagoi ja miten siihen suhtautuu. Vaikuttavaa stressinsäätelyä on kyky nähdä stressissä sen molemmat puolet – sekä huonot että hyvät – ja valita se ajattelutapa, josta on enemmän apua.

Laura Sokka, Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT

Kirjoittaja

Laura Sokka, Neuropsykologian erikoispsykologi ja psykologian tohtori

Tutustu asiantuntijaan