Work goes happy

Blogit

Uusi oppimisen ja osaamisen kulttuuri työelämässä – mitä se on?

Suomessa nähdään perinteisesti oppiminen koulutuksena ja osaaminen tutkintoina. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä opetushallitus säätelevät opiskelupaikkojen määrää, laatua sekä opetussuunnitelmia ja jakavat rahoitusta saavutettujen tutkintojen määrän mukaan. Vastataanko nykyisellä koulutusjärjestelmällä riittävästi työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin kun työelämä odottaa osaamista ja koulutusjärjestelmä tarjoaa tutkintoja, joita varten opiskellaan liian kauan?

Elinikäinen oppiminen alkaa koulujärjestelmässämme esikoulussa. Ala- ja yläkoulussa alkavat kehittyä ne osaamisen alueet, jotka tukevat myöhempää opiskelua ja ennen kaikkea elinikäistä oppimista sekä työelämässä selviytymistä. Lainaan suoraan tekstiä peruskoulun opetussuunnitelman perusteista 2016:

”Lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissaan. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata oppilaita elinikäisiksi oppijoiksi ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset tavat oppia… Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin sisältyvät kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen…Itseohjautuvuutta, itsenäisyyttä ja tutkivaa otetta opetellaan opettajan ohjauksessa koko peruskoulun ajan.” Miten hyvin nuo taidot on omaksuttu, näkyy myöhemmin jatko-opinnoissa sekä koko työelämän ajan.

Suomen koulutusjärjestelmä on vahvasti tutkintopainotteinen, vaikkakin tutkintojen merkitystä myös kyseenalaistetaan. Yliopistoissa onkin jo nähtävissä, että opiskelijat eivät välttämättä hanki tutkintoa, vaan hankkivat mieluummin moninaista osaamista työelämässä opintojensa lomassa ja lisäksi valitsevat yksittäisiä opintoja maailman eri yliopistoista. Yliopiston kannalta ongelmaksi muodostuu koulutuksen rahoitus, joka perustuu edelleen suoritettuihin tutkintoihin. Sama koskee ammattikorkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia.

Opiskelijan osaamisen hankkimisesta ei koulutusorganisaatiota palkita.Tällä hetkellä työelämässä on kuitenkin nähtävissä osaamisen, ei tutkintojen, painotus. Yrityksiin rekrytoidaan työntekijöitä kysyen, mitä sinä osaat. Ei kysytä, mikä tutkinto sinulla on. Rekrytointihaastattelu voikin olla esimerkiksi tulevan työn sisältöön liittyvä ongelmanratkaisutehtävä. Haastattelutilanteessa saattavat roolit myös vaihtua siten, että työntekijäksi pyrkivä alkaakin haastatella haastattelijaa arvioiden samalla työpaikkaa, vastaako se hänen osaamistaan ja toiveitaan.

Oletuksia muutoksesta kohti osaamisen kulttuuria

Mikäli peruskoulu onnistuu kouluttamaan ja kasvattamaan tavoitteidensa mukaisia kansalaisia, niin työelämässä on itseohjautuvia, yrittäjähenkisiä, oppivia, aktiivisia ja motivoituneita, kehittymis- ja uudistumiskykyisiä, uudet teknologiat hallitsevia osaajia. Peruskoulu ei yksin urakasta selviä, vaan edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttaminen jatkuu ja se koskettaa kaikkia: opettajia, henkilöstön kehittäjiä, ammattiliittoja, yrityksiä, työnantajia, työntekijöitä, päättäjiä – jokaista kansalaista.

Jotta työelämän tarpeet ja työntekijöiden osaaminen kohtaavat tulevaisuudessa paremmin, tulee pohtia muun muassa seuraavia oletuksia:

  • Koulutuksen fokus tulee olemaan yhä enemmän osaamisessa, ei tutkinnoissa.
  • Koulutusorganisaatioiden rooli tulee olemaan akkreditoijia osaamisen vahvistamisessa.
  • Kyky uuden oppimiseen ja omaksumiseen on kiinteä osa ammattitaitoa.
  • Työntekijällä on vastuu ja velvollisuus pysyä työelämän kehityksessä mukana.
  • Koulutus ja kouluttautuminen eivät ole työstä irrallaan silloin tällöin tapahtuvia asioita, vaan ne ovat rakennetut työnkuvan sisään ja ovat jatkuva osa työtä.
  • Luodaan yhteistyöfoorumeja, joissa eri kouluasteiden opettajat (peruskoulu, ammatillinen koulutus, korkeakoulut, yksityiset koulutusinstituutiot), työvoimatoimistot, yritykset, viranomaiset ja päättäjät kohtaavat säännöllisesti vaihtamaan kuulumisia koulutus- ja osaamistarpeista sekä suunnittelemaan yhdessä, miten osaamista kehitetään ja uudistetaan. Tällaiset foorumit tulisi olla myös opetussuunnitelmatyön perustana kaikilla kouluasteilla.
  • Työelämän organisaatiot ja yritykset sopivat kiinteästä yhteistyöstä koulutusorganisaatioiden kanssa. Oppisopimuskoulutus onkin hyvä esimerkki yhteistyöstä, mutta työntekijöiden osaamisen päivitys ja uuden oppiminen vaativat jatkuvaa yhteistyötä koulutuskumppaneiden kanssa. Esimerkiksi Management Institute of Finland ja muut sen kanssa yhteistyössä toimivat asiantuntijayritykset, kuten PMC Consulting ovat hyviä kumppaneita sekä organisaation että sen työntekijöiden monipuolisen osaamisen kehittämisessä ja uudistamisessa.

Hyvä vuorovaikutus työnantajien ja työntekijöiden välillä edistää osaamisen kehittämistä ja uusiin haasteisiin vastaamista. Kysymys ei ole pelkästään työntekijöiden uudistumisesta vaan myös työorganisaation kehittymisestä. Työntekijät huomaavat parhaiten kehittämisen kohteet työtavoissa ja organisaation toiminnassa, siitä syystä heitä tulee kuunnella. Sekä organisaation että työntekijän kehittämis- ja kehittymissuunnitelmat tehdään yhdessä. Paras tulos saadaan, kun suunnitelmat ja niiden toteutus tehdään kumppanin, hyvän koulutusorganisaation, kanssa. Ulkoa päin on mahdollista nähdä eri asioita kuin sisältä. Kumppani on tärkeä, koska se katsoo ulkoa päin.

Kirjoittaja Pirkko-Liisa Vesterinen on kasvatustieteen tohtori, dosentti ja PMC PiMa Consultingin toimitusjohtaja.

Osallistu lyhyeen (2 monivalintakysymystä) kyselyyn: ”Mikä estää sinua kehittämästä omaa ammatillista osaamistasi?” Vastaamalla voit voittaa itsellesi tehokkaan yhden päivän koulutuksen Tieturin kurssivalikoimasta.
Siirry kyselyyn »

Podcast: Tutkintopainotteinen koulutuksemme on kehityksen jarruna – kasvatustieteen tohtori Pirkko-Liisa Vesterinen kertoo miksi Suomessa tarvitaan uusi oppimiskulttuuri. Haastattelijana Reidar Wasenius.
Kuuntele podcast »

Lue lisää koulutushaasteesta »

 


Kirjoittaja

Pirkko-Liisa Vesterinen, KT, Dosentti, CEO, PMC PiMa Consulting