fbpx

Work goes happy

Blogit

Empaattisuudella eteenpäin elämässä

Vanhan suomalaisen viisauden mukaan säälin saa pyytämättäkin, mutta kateus pitää ansaita. Sääli on kuin rikkaan kerjäläisen pahvikippoon tiputtama euro. Olen elämässäni menestynyt, on omistusasunnot, Audit ja kesämökit, tässä sulle köyhälle armopala. Takaa päin kuuluu mutina: ”menis töihin.” Sääli on samantyyppistä kevytosallistumista ja light-tunnetartuntaa kuin sympatiakin. Ollaan vähän muodon vuoksi hyvällä asialla, kunhan se ei liikaa häiritse omaa latte-hetkeä ja ilmalämpöpumpulla viilennettyä elämää. Sääli ja sympatia ovat kuin laiskan siivous. Nopealla vilkaisulla pinnat kiiltävät ja omatunto on puhdas, mutta nosta matonreunaa ja villakoira haukahtaa.

Empatia on tunnetasolla toisen tasolle virittäytymistä. Se on kykyä osallistua toisen maailmaan ajatuksin, tuntein ja teoin. Tiedollisesti empaattinen tahtoo ymmärtää muiden ajatuksia, arvoja, tunteita ja käyttäytymistä. Hän uskaltaa istua kahville eri kulttuurista tulevan kanssa, tohtii kysyä, kertoa taustastaan ja arvoistaan, uskaltaa vastata ja puhua väärinkäsitykset halki. Hän on yhtä aikaa avoin uudelle kuin ylpeä omasta kulttuuristaan. Kun ihminen tuntee itsensä, pystyy samaistumaan erilaiseen ihmiseen, kykenee säätelemään tunteitaan ja uskaltaa avata rohkeasti suunsa, hän pääsee kurkistamaan maailmaa monen oven takaa, jotka jäävät ikuisesti suljetuksi mieleltään suljetulta. Mieli on kuin sateenvarjo, se toimii vain avattuna.

Omaa tarkastelureikää maailmaan omassa pikku tynnyrissä on tietoisesti laajennettava hankkimalla ajatuskitkaa, kohdattava erilaisia ihmisiä ja matkustamalla vieraisiin paikkoihin. Muuten jää kaikkien alojen asiantuntijaksi omalle pikku pihalle kuten perättömiä juoruja H.C Andersenin sadussa levittänyt umpityhmä Tipu Tip. Nyt korona-aikana tiputipit levittävät salaliittoteorioita koronarokotuksista ja Suomen tuplarokotteet ovat jääneet alle Pohjoismaisen tason. Suomessa ensimmäisen rokoteannoksen on saanut suurempi osa väestöstä kuin muissa pohjoismaissa. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on tuplarokotettuja enemmän kuin Suomessa. Meille tuli taisteluväsymys pitkässä koronataistelussa.

Yhteinen kosketuspintaa helpottaa toisen ymmärtämistä. olipa kyseessä yhteinen mörkö menneisyydessä, selätetty addiktio, köyhyys, trauma, syrjäytymisen kokemus tai jokin muu asia, joka auttaa toisen tunnetaajuudelle virittäytymisessä. Jos yhteistä kosketuspintaa ei ole, pääsee aika pitkälle kovalla halulla ymmärtää ja auttaa toista. Kohtalonuskosta on päästä eroon. Narsisti ajattelee kerjäläisen nähdessään, miten kyykyssä kioskin edessä päivystävä on itse aiheuttanut kovan kohtalonsa laiskuudellaan, tyhmyydellään tai väärillä ratkaisuillaan. Empaattinen tietää, että fiksulle, reippaalle ja osaavallekin voi sattua ikäviä asioita ja toisissa olosuhteissa prinssi ja kerjäläispoika voisivat vaihtaa osia. Ihmisen henkisen koon näkee nopeasti siitä, miten hän kohtelee Prisman kassaa tai palvelualan työntekijää. Onko hän ylimielinen komentaja ja sormien napsauttelija, vaan pitääkö hän kaikkia ihmisiä samankokoisina.

 

Suuria asioita tapahtuu, kun empatia yhdistyy tarmoon, älykkyyteen, rohkeuteen ja pitkäjänteisyyteen. Veikko Hurstin työtä nälkäisten ruokkimiseksi on jatkanut menestyksekkäästi hänen poikansa Heikki Hursti. Nälkäinen jää ilman soppaansa, jos vain symppaamme ja säälimme hänen kovaa osaansa omassa kopissamme. Kun energiset, empaattiset ja voimakkaat ihmiset yhdistävät voimansa muutoksia tapahtua kotona, työssä ja yhteiskunnassa. Ihmisen tunnetaidot huomaa jo varhain. Tunnetaitoinen on se tenava, joka on kysymässä piirin ulkopuolelle jätettyä leikkiin ja se kassa, joka ottaa kolikot mummon parkinsonin runtelemasta kädestä ja ilmoittaa ystävällisesti: ”minä voin ihan hyvin laskea nämä.” Tunnetaitoinen ja empaattinen osaa aina valita niin, että kukaan ei menetä kasvojaan, kaikilla on hyvä olla ja jokainen pääsee näyttämään taitonsa. Empaattinen voi muuttua hyvin kiukkuiseksi ja äänekkääksi kun heikompaa poljetaan. Älä  luule empaattista nössöksi. Hänessä on piilossa valtavasti inhimillistä vahvuutta.

 

Kirjoittaja on sosiaalipsykologi, tietokirjailija Janne Viljamaa, jonka 14. kirja Itsetunnon voima – hylkää ankeuttajat ja usko itseesi ilmestyy keväällä 2022. Viljamaa puhuu WGH-messuilla 2021 10.11. Musiikkitalossa otsikolla Empatialla elämässä eteenpäin