fbpx

Work goes happy

Blogit

Uusi työ perustuu ihmisen arvoon

Mitä on se uusi työ, joka on meille tärkeää pandemiasta toivuttaessa? Kriisit muuttavat ihmisten arvoja ja se näkyy muun muassa irtisanoutumisaikeina, mikäli työ ja työpaikka ei vastaa odotuksia. Korona on kurittanut myös työntekijöiden terveyttä, ja osa on joutunut pitkäaikaisten oireiden takia työkyvyttömäksi.  Tämä koskee myös yrittäjiä, joille elinkeinon harjoittaminen on ollut joillakin aloilla rajoitettua. Lisäksi turvallisuuttamme uhkaa sota Euroopassa. Osaamista on lähtenyt tai uhkaa lähteä työmarkkinoilta. Miten tähän tartutaan, kun nyt jo on pulaa työvoimasta?

Suomi on ollut yli 40 vuotta ohjelmallisen työelämän kehittämisen kärkimaita. Hyvää työelämää on tavoiteltu työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikaisella kehittämisellä. Mutta mikä oikeastaan on hyvä työelämä meille itse kullekin? Onko se meille kaikille sama? Nyt kriisien aikana monet ovat asettaneet asioita tärkeysjärjestykseen: terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista on tullut monille entistä tärkeämpiä asioita. Työn halutaan olevan merkityksellistä ja työnantajan odotetaan toimivan vastuullisesti niin ihmisten kuin yhteiskunnan kannalta.

Arvot ohjaavat myös kulutuskäyttäytymistä ja osa ihmisistä valitsee palvelunsa niiden joukosta, jotka turvaavat terveyden ja turvallisuuden. Osa puolestaan haluaa elää kuten ennen pandemiaa. Tämä vaikuttaa liiketoimintamalleihin. Arvot ovat henkilökohtaisia. Jos niistä tulee työntekijäkokemusta ohjaava asia, niin se haastaa organisaatiot toimimaan arvojensa mukaisesti. Silloin eivät riitä strategiassa julkilausutut arvot. Ihmiset seuraavat tarkemmin, vastaavatko teot puheita.

Olisikohan aika alkaa puhua hyvän työelämän sijaan arvokkaasta työelämästä? Mitä se tarkoittaisi? Se voisi tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisiä työpaikoilla kohdellaan kunnioittavasti ja he tuntevat olevansa arvostettuja. Se voisi tarkoittaa sitä, että organisaation tärkeimpiä asioita olisi tuottaa arvoa asiakkaille. Se voisi tarkoittaa myös sitä, että työelämän inhimillinen vallankumous tulee todeksi yhteiskuntavastuun kautta. Mitä se olisi?

Kun organisaatiot näkevät itsensä suuremman tarkoituksen kuin voiton tavoittelun kautta, he alkavat tuottaa yhteiskunnalle ja maailmalle julkista arvoa. Tämä tapahtuu – oli sitten kysymys yksityisestä tai julkisesta sektorista. Tässä tulevaisuuskuvassa ajattelu muuttuu nykyisestä tehokkuusajattelusta vaikuttavuuden suuntaan. Sillä on merkitystä myös toimintatapojen uudistamiseen. Millaisia ovat inhimilliset toimintatavat? Riittääkö yhteistoiminta, osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet, joissa Suomi on ollut hyvä? Minusta ei riitä. Arvokkuuden tunne syntyy kohtaamisissa, joissa tuntee tulevansa kuulluksi. Näiden toimintatapojen tulisi olla osa kulttuuria ja rakenteita.

Arvokas työelämä edellyttää sitä, että voi tehdä arvojensa mukaista työtä. Se ei ole rajattu vain työikäisiin ihmisiin, vaan arvokas työelämä näkyy jo lapsille kotona ja koulussa. Arvokas työelämä mahdollistaa työn, kehittymisen ja muiden tärkeiden elämään kuuluvien asioiden hoitamisen. Arvokas työelämä näkyy työuran aikana, sen loppuvaiheessa ja eläkeiän jälkeen mahdollisuutena tehdä mielekästä työtä voimien mukaan. Osaaminen karttuu koko elämän ajan eikä se häviä yhdessä yössä.

Arvokas työelämä mahdollistaa ihmisen toiminnan kokonaisuutena tunteineen, tietoineen ja kokemuksineen. Arvokas työelämä rakentuu yhteistyölle, jonka avulla saadaan enemmän aikaan kuin yksin. Arvokas työelämä ei salli kiusaamista, väkivaltaa eikä epäasiallista kohtelua lainkaan. Siihen puuttumiseen on keinot käytettävissä. Arvokas työelämä mahdollistaa osaamisen käytön ja kehittymisen sekä hyvinvoinnin henkilökohtaisilla tavoilla. Tällöin tulee kyseenalaiseksi henkilöstöjohtamisen perusperiaate yhdenvertaisuudesta. Se ei olekaan enää samaa kaikille. Silloin periaatteista joudutaan yhdessä sopimaan työyhteisöissä.

Rekrytointitilanteissa tulee entistä tärkeämmäksi keskustella yhtä lailla siitä, mitä lisäarvoa työpaikka antaa hakijalle kuin siitä, mitä hakijalla on tarjota. Psykologisen sopimuksen syntymiseen panostetaan. Vuorovaikutteinen urakehitys ammatissa mahdollistaa jatkuvan oppimisen. Tiimien pysähtymispaikat auttavat pohtimaan, mitä on yhdessä opittu ja mitä aiotaan oppia. Ne mahdollistavat organisaation menestymisen. Hierarkia vierastaa arvokasta työelämää.

Arvokas työelämä mahdollistaa arvokkaan elämän, organisaatioiden menestyksen ja julkisen arvon.

Terttu Pakarinen, TkT, työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, PsL

Kirjoittaja

Terttu Pakarinen, TkT, työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, PsL