Work goes happy

Blogit

Yksilön psyykkiset reaktiot työn muutoksissa

Yleensä meillä on samankaltainen tapa reagoida muutoksiin niin töissä kuin muussa elämässä. Miten reagoit, kun esimiehesi ehdottaa työtehtäviesi lisäämistä, työtehtäviesi muuttamista kokonaisuudessaan tai tiimisi esittää toiveen kahvipakettimerkin vaihtamista? Entä miten reagoit silloin, kun puolisosi ehdottaa uuden auton ostoa tai huonejärjestyksen muutosta?

  • Sanotko heti varmuuden vuoksi EI? (vastustus)
  • Varmisteletko aikaisemmin osaamiasi asioita esimieheltä tai työkavereiltasi? (taantuminen)
  • Tuleeko sinulle olo, ettet saa sanaa suusta? (lamaantuminen)
  • Nousetko ns. takajaloillesi puolustamaan mielipidettäsi? (hyökkäys)
  • Syytätkö toisia? (syyttäminen)
  • Oletko huomannut, että pyrit­ aktiivisesti unohtamaan sinulle ikävän asian tai kieltämään koko ehdotuksen? (tietoinen mielestä poispainaminen, kieltäminen)
  • Mitätöitkö herkästi muiden ehdotuksen? (mitätöiminen)
  • Vai sanotko, että vaihdetaan vaan kahvimerkkiä, mutta tuot silti vanhaa merkkiä kaappiin oman mielesi mukaisesti? (passiivinen aggressiivisuus)

Edellä kuvailin vain muutamia esimerkkejä meidän tavallisten työikäisten ihmisten tavoista reagoida muutoksiin niin työ- kuin siviilielämässä. Esimiehet usein kuvaavat alaisten taantumista työn muutosten yhteydessä. Työntekijät puolestaan nostavat työnohjauksissa tai kehittämispäivissä esiin esimiesten sekä työtovereiden erilaisia, edellä esiteltyjä, puolustusmekanismeja, jotka ilmenevät haastavissa muutostilanteissa.  Usein saatamme unohtaa tarkastella omia puolustuskeinojamme. Näemme helpommin hieman etäämmälle.

Mieli on terve, kun se reagoi muutokseen ja käytämme edellä esiteltyjä puolustuskeinoja. On kuitenkin huomioitava, että puolustuskeinojen käyttö usein haastaa vuorovaikutusta. Tietoisuus omista psyykkisistä puolustuskeinoista havahduttaa huomioimaan myös toisten yksilöiden puolustuskeinoja. Ennen kaikkea omien reagointitapojen tunnistaminen helpottaa meitä itseämme ja vuorovaikutustamme niin työssä kuinmyös kotona.

Mitä tuumaat, jos seuraavalla kerralla muutokseen liittyvässä keskustelussa toimintatapasi olisikin seuraavanlainen:

  1. Tunnustele omia puolustusreaktiosi ja mahdollisesti tunnistatkin ne. On tavallista, että usein huomaat puolustusreaktiosi vasta jälkikäteen.
  2. Pohdi itseksesi: Mikä saa sinut reagoimaan muutosehdotukseen juuri tällä kyseisellä tavalla?
  3. Ota asia uudelleenkäsittelyyn omat tunteet ja ajatukset huomioiden: Voit ottaa asian uudestaan esille asianomaisten henkilöiden kanssa ja pahoitella tarvittaessa omaa käytöstäsi. (”Anteeksi, kun puolustusreaktioni toimivat niin loistavasti, ei ehkä ollut paras aloitus keskustelulle.”).

Tunnistitko sinä edellä olevista esimerkeistä oman tai omat tapasi puolustautua sinulle epämiellyttävän tuntuisen muutoksen edessä? Tästä aiheesta saa oivan koulutuspaketin kehittämispäiväänne, esimieskoulutukseen tai työnohjaukseen. Palautteiden perusteella rohkenen luvata, että kannattaa!

Johanna Vilppola,
työhyvinvoinnin ja kriisityön asiantuntija, Treili Oy

Johanna luennoi Tampereen Work goes happy -tapahtumassa Varalan urheiluopistolla 4.10. Hänen luentoaan ja tapahtuman lavaohjelmaa voi seurata myös etänä, #unelmientyöpäivä:n webinaarissa, joka löytyy tapahtumapäivänä osoitteesta: https://event.videosync.fi/unelmientyopaiva. Treili Oy on tavattavissa myös tapahtuman WGH-messualueella.

 


Kirjoittaja

Johanna Vilppola, työhyvinvoinnin ja kriisityön asiantuntija, Treili Oy