Work goes happy


Presidenttiehdokas Paavo Lipponen
Paavo Lipponen

Paavo Lipponen

Kirjoitettu: 14.12.2011 klo 10:00

Paavo Lipponen: ”Työhyvinvointi on kaikkien etu”
Uskon, että tulevaisuudessa suomalaisilla työpaikoilla työskentelee entistä moninaisempi joukko eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Luovuus ja uudet ratkaisut syntyvätkin erilaisuudesta. Kaikkien osaaminen, kokemus ja voimavarat saadaan käyttöön järkevällä ja kannustavalla johtamisella. Samalla työntekijät voivat kehittyä ja kokea tekevänsä tärkeää työtä. Työn merkitys onnistumisen, arvostuksen ja turvallisuuden lähteenä on suuri.
Hyvinvointivaltion rahoitus lepää tulevaisuudessa pienenevän joukon harteilla. Meidän pitää silti katsoa rohkeasti tulevaisuuteen. Nyt tehdään päätöksiä, jotka luovat pohjan ja kehykset Suomen tulevaisuudelle. Meidän pitää tavoitella kasvua, kukoistavaa elinkeinoelämää, mutta myös parasta mahdollista työelämää. Työelämän laatu ja ihmisten työssä jaksaminen ovat merkittäviä tuottavuus- ja kilpailukykytekijöitä.
Työministeri Lauri Ihalaisen vetämänä valmistellaan keväällä 2012 valmistuvaa työelämän kehittämisstrategiaa, jonka tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta.
Työuria on tuettava alusta, lopusta ja keskeltä. Suomessa on noin 3 600 alle 35-vuotiasta työkyvyttömyyseläkeläistä. Näiden nuorten työkyvyttömyyseläke maksaa yhteiskunnalle saman verran kuin 35 000 yli 55-vuotiaan eläke (Guy Ahonen 2008). Asia on merkittävä paitsi kansantaloudellisesti, myös inhimillisesti ajatellen.
Työhyvinvointi on työn sujuvuutta ja sitä, että voi keskittyä olennaiseen. Se parantaa työpaikan taloudellista kannattavuutta. Vastuullinen ja ihmisten erilaisuutta korostava arvostava johtaminen luo perustan työhyvinvoinnille. Johtaminen heijastuu kaikkeen yrityksen toimintaan ja vaikuttaa jokaiseen työntekijään. Muutostilanteissa johtamisen merkitys korostuu.
Liikunnan harrastaminen edistää merkittävästi työhyvinvointia. Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan ja antaa henkisiä voimavaroja. Monet työnantajat edistävät työntekijöidensä hyvinvointia esimerkiksi liikuntaseteleillä tai tarjoamalla mahdollisuuden liikkumiseen työaikana. Nämä panostukset maksavat itsensä takaisin vähentyneinä sairauspoissaoloina, parempana työtehona ja viihtyisämpänä työympäristönä.
Töissä uupumisesta puhutaan paljon. Ovea kolkutteleva taantuma pelottaa. Talouden murrostilanteissa muutokset ovat nopeita. Tämä vaatii sopeutumista, uuden oppimista ja aiheuttaa epävarmuutta. Samalla kuitenkin muutokset antavat mahdollisuuden kehittyä. Olisi hyvä, jos myös muutoksen hyviin puoliin osattaisiin kiinnittää enemmän huomioita. Toisaalta pitää myös suvaita sitä, että kaikki eivät aina jaksa.
Suomen suuret inhimilliset voimavarat on saatava täyskäyttöön kääntämällä työelämän kulttuuri ylösalaisin, rohkaisemalla ihmisiä aloitteellisuuteen ja karsimalla hierarkioita. Onneksi innostavia ja kannustavia, hierarkkisesti litteitä työyhteisöjä on jo paljon. Sanelukulttuuria, kaikenlaista työpahoinvointia ja välinpitämättömyyttä on työelämässä kuitenkin edelleen liikaa. Guy Ahosen (2008) arvion mukaan nämä puutteet maksavat yhteiskunnalle peräti 25 miljardia euroa vuodessa.
Työelämä muuttuu muun muassa palvelutyövaltaistumisen, tietoyhteiskunnallistumisen, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen takia. Työsuhteet epätyypillistyvät ja toimintatavat joustavoituvat, pendelöinti lisääntyy, henkinen kuormittavuus kasvaa. Yksi ammatti ja ura ei enää välttämättä riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa koulutusta.
Työpaikoilla voidaan tehdä hyvinvoinnin parantamiseksi paljonkin. Jokainen voi omalta osaltaan tukea työkavereiden jaksamista ihan tavallisilla inhimillisillä keinoilla: huomioimalla ja kiittämällä. Joustavuus työajoissa, työyhteisön ja esimiehen tuki, oikeudenmukaisuus, luottamus, palautteen saaminen ja arvostus lisäävät työhyvinvointia merkittävästi.
Paavo Lipponen
presidenttiehdokas, SDP

Tilaa uutiskirje