Work goes happy

Blogit

Huomioiminen on tärkeä osa työhyvinvointia

Muistammeko työn arjessa kiinnittää huomiota siihen, miten kohtaamme työkaverin, esimiehen tai alaiset? Kyse on pienistä teoista, sanoista ja aidoista kohtaamisista. Työyhteisön sosiaaliset suhteet vaikuttavat työssä viihtymiseen. Ne vaikuttavat myös työn tekemiseen ja työn tuloksellisuuteen. Työelämässä olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Uskallankin väittää, että työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin ja ymmärtää niiden hyvinvointia tukeva merkitys. Työyhteisön sosiaaliset suhteet muodostuvat horisontaalisesti työntekijöiden välisistä suhteista ja vertikaalisesti työntekijän ja esimiehen välisestä suhteesta. Millä tavoin organisaatiossanne huolehditaan työyhteisön sosiaalisten suhteiden kehittämisestä, puheeksi ottamisesta ja työntekijöiden kokemusten kuulemisesta? Näihin kysymyksiin on hyvä hetkeksi pysähtyä.

Tein pro gradu -tutkielman työyhteisön sosiaalisista suhteista. Tarkastelin sitä, millaiset osatekijät työyhteisön sosiaalisissa suhteissa tukevat työntekijöiden hyvinvointia. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta koostin luokituksen yhdestätoista keskeisestä hyvinvointia tukevasta osatekijästä: Työilmapiiri, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus, luottamus, arvostus, palaute, kannustus, tiedonkulku, sosiaalinen tuki, avoimuus ja huumori. Tämän lisäksi analysoin vuoden 2017 Unelmien työpäivä -kyselyn avoimia vastauksia. Kyselyyn osallistuneita pyydettiin vastaamaan kysymykseen ”Millaiset pienet teot edistäisivät hyvinvointiasi töissä?”. Havaitsin, että luokitus sai tukea myös tällä aineistolla tarkasteltuna. Näiden lisäksi huomioiminen korostui merkittävän usein vastauksissa. Pro gradun -tuloksissa nimesin näin ollen kaksitoista hyvinvoinnin kannalta keskeistä osatekijää työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin liittyen.

Työntekijöiden hyvinvointia edistää tunne siitä, että tulee aidosti huomatuksi ja nähdyksi niin esimiehille kuin työkavereille. Huomioimiseen liittyi vastausten perusteella aito kiinnostus työkaverin kuulumisista, yksilöllinen kohtaaminen ja hyväksytyksi tuleminen juuri sellaisena kuin on. On tärkeää tulla nähdyksi ja huomioiduksi omana itsenään, eikä vain yhtenä työyhteisön jäsenenä. Huomioimisen merkitys oli mielenkiintoinen, sillä se ei esiintynyt vastaavalla tavalla aikaisempien tutkimusten tuloksissa, joita kirjallisuuskatsauksessa luokittelin.

Tulosten mukaan hyvinvointia tukevien tekijöiden välillä oli havaittavissa yhteyksiä, joten kannustankin tarkastelemaan työyhteisössä tapahtuvaa vuorovaikutusta sosiaalisena kokonaisuutena. Osatekijät eivät ole niinkään yllättäviä, vaan ne ovat pikemminkin juuri sosiaalisten suhteiden peruselementtejä. Onko työyhteisön sosiaalisten suhteiden yksityiskohtaisempi tarkastelu kuitenkaan yhtä itsestäänselvää työn arjessa? Havaitsin, että työilmapiiriä saatetaan käyttää jonkinlaisena yleiskäsitteenä työyhteisön sosiaalisille suhteille. Vuorovaikutuksen kehittäminen on helpompaa, jos työyhteisön jäsenillä on yhteinen ja yksityiskohtaisempi ymmärrys siitä, millaiset erilaiset asiat vaikuttavat sosiaalisten suhteiden toimivuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin. Kannustankin työyhteisöjä pysähtymään aiheen äärelle ja tunnistamaan työntekijöiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Tunnistamisen kautta on helpompaa arvioida mitkä asiat toteutuvat jo hyvin työyhteisössä ja mitkä asiat vaativat mahdollisesti muutosta. Sosiaalisten suhteiden erilaiset osatekijät muodostuvat pienistä teoista ja konkreettisista asioista, joten tarkastelkaa luokitusta käytännön tasolta.

Osatekijöiden nimeäminen ja yksityiskohtaisempi tarkastelu luo työvälineitä toimivan vuorovaikutuksen kehittämiseen. Pro gradu -tutkielmani tulos tuo esille yhdenlaisen tavan ymmärtää sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta. Tulos antaa myös aihetta pohtia voidaanko luokitusta hyödyntää kehittämistyön tukena. Työyhteisön sosiaalisten suhteiden hahmottaminen eri osatekijöiden kautta auttaa niin työntekijöitä kuin esimiehiä tunnistamaan konkreettisemmalla tasolla, miten jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa niin omaan kuin työkaverin hyvinvointiin.

Pro gradu -tutkielma julkaistiin joulukuussa 2018 Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella.

Mia Mäntymaa

Valtiotieteiden maisteri (VTM)

Mia luennoi 4.10. Varalan urheiluopistossa järjestettävän Work goes happy Tampere -tapahtuman lavalla klo 15.40. Luentoa voi seurata myös verkossa, maksuttomassa unelmientyöpäivän webinaarissa.


Kirjoittaja

Mia Mäntymaa, valtiotieteiden maisteri (VTM)