fbpx

Work goes happy

Blogit

Henkilöstöön panostaminen – johtamista ja euroja

Suomen kilpailukyvyn nousuun on etsitty lukuisia keinoja, joista kilpailukykysopimus on yksi tärkeimmistä. Asiasta on keskusteltu eri näkökulmista, lähinnä taktisesti omia (puhujan / kirjoittajan) tavoitteita tukien. Itse pääsin ottamaan kantaa asiaan professori Guy Ahosen kanssa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla tänään 6.2.2017 http://www.hs.fi/paivanlehti/06022017/art-2000005076086.html? . Mielipidepalstan tila on rajalla, joten avaan tässä blogitekstissä sanomisiemme taustoja laajemmin.

Taustalla johtamisen ketju

Vuodesta 2009 alkanut tutkimustyö strategisen hyvinvoinnin johtamisen (SHJ) ja henkilöstötuottavuuden alueilla on tiivistänyt näkemyksemme johtamisen ketjuun. Ketju on paras esittää lopusta alkaen ja se menee seuraavasti:

jos halutaan hyvä ja kestävällä pohjalla oleva taloudellinen tulos, tekevät sen ihmiset. Tieteellisesti sanottuna henkilöstötuottavuuden (motivaatio x osaaminen x työkyky) hyvä taso varmistaa hyvän taloudellisen tuloksen

jos halutaan varmistaa hyvä henkilöstötuottavuuden taso, tulee varmistaa hyvä johtajuus. Hyvä johtajuus on esimiesten osallistavaa, kannustavaa ja jokaista ihmistä aidosti tukevaa leadershippiä.

jos halutaan varmistaa hyvä johtajuus, tulee kokonaisuuden johtaminen olla kunnossa. Liiketoiminnan vaatimuksista kumpuavan tavoitteet, jämäkästi päätetyt roolit eri toimijoilla, sujuvat prosessit, oikeat ajantasaiset mittarit ja liiketoiminnan muutoksiin reagoiva johtamisen kehittäminen.

kun halutaan hyvää johtamista, lähtee se yrityksen strategiatyöstä: mitä kyvykkyyksiä ihmisillä ja organisaatiolla tulee olla, että saavutamme strategian mukaiset liiketoiminnan tavoitteet

Johtamisen ketjun tulokset vuoden 2016 Strateginen hyvinvointi 2016 -tutkimuksesta on kuvassa 1. Eri askelmien yhteydet toimivat – haasteena on se, että jokaisella askeleella erinomaisen tuloksen saavuttavia yrityksiä on muutama sadasta. Tietoa on, mutta kunnianhimoisia tavoitteita tulee asettaa paljon enemmän.

 

Kuva 1. Johtamisen ketjun tuloksia Strateginen hyvinvointi 2016 tutkimuksesta.

Panostusten vaikuttavuus – johtamista vai euroja

Strategisen hyvinvoinnin – ja minkä tahansa yrityksen kehittämistyön panos/tuotos -suhde on suuren mielenkiinnon kohteena. Omassa tutkimussarjassamme olemme lähestyneet tuloksellisuutta kahdeksan osa-alueen kautta kysymällä SHJ:n tuloksellisuutta osaamisen, terveyden, työkyvyn, ilmapiirin, esimiestyön, sitoutumisen, yrityskuvan ja talouden kautta. Talous on tekijä, joka kiinnostaa näistä eniten – siihenhän koko kehittämistoiminta tähtää. Vuoden 2016 raportissa teimme analyysin johtamisen ja talousresursoinnin merkityksestä taloustuloksiin ja havaitsimme, että johtaminen ratkaisee kaiken.

 

Kuva 2. Johtamisen tason merkitys toiminnan taloudelliseen tuloksellisuuteen resursointitasolla 600-1200€/henkilö vuodessa.

Kuva 2. osoittaa tosiaan selkeästi johtamisen merkityksen taloustuloksille. Tässä resursointiluokassa tulos on siis selkeä: johtaminen ratkaisee kaiken! Tämä tulos herätti minulle jatkoanalyysin idean: miten lisääntyvä resursointi vaikuttaa tuloksellisuuteen? Tämä analyysi oli pohjana Helsingin Sanomien mielipideartikkelin loppupäätelmään, jonka mukaan taloudellisen panostuksen voisi kaksinkertaistaa.

Rahan lisääminen lisää tuloksellisuutta tiettyyn rajaan asti

Talouspanostuksen merkityksen analysoimiseksi jaoin tutkimusaineistomme organisaatiot viiteen panostusluokkaan: alle 500€/v, 500-1000€/v, 1000-1500€/v, 1500-2000€/v ja yli 2000€/v – kaikki siis henkilöä kohden laskettuna. Tulokset olivat mielenkiintoisia, tuloksellisuus lisääntyi panostusten kasvaessa, mutta ei loputtomasti. Tiivistys kuvassa 3.

Kuva 3. Strategisen hyvinvoinnin tuloksellisuus ihmisten (työkyky, terveys, osaaminen) ja organisaation (ilmapiiri, esimiestyö, sitoutuminen) kautta eri resursointiluokissa.

Kuvan 3 tulkinta on selkeä: ihmisten kautta kumpuava tuloksellisuus lisääntyi 1500-2000 €:n vuosiresursointiin asti ja heikkeni sen jälkeen. Organisaation toimivuuden kautta saatava tuloksellisuus nousu huippuunsa jo 1000-1500€/v resursointitasolla.

Resursointitaso 1500-2000€/v/henkilö on kaksinkertainen nykyiseen tasoon verrattuna. Se voisi olla perusteltu tavoite, jos samalla varmistetaan johtamisen ketjun toimivuus. Panostuksia kannattaa lisätä, jos kokonaisuutta johdetaan hyvin, jos esimiestoiminta on laadukasta ja jos se kaikki tähtää henkilöstötuottavuuden kehittymiseen. Ilman näitä tavoitteita ja reunaehtoja lisäpanostus valuu hukkaan.

Resepti 9 mrd€:n käyttökatelisäykselle

Henkilöstötuottavuudella on suuri merkitys liiketoiminnan tulokseen, sen todisti rakennusalan tutkimuksemme 2015 (Aura, Ahonen, Hussi 2015 Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala www.etera.fi/henkilostotuottavuus). Koko yrityskuntaan suhteutettuna analyyi päätyi 9 mrd€:n käyttökatteen lisäykseen. Tämä tulos on helppo ”ekselöidä”, mutta käytännössä tämä tarkoittaa johtamisen ketjun jokaisen askeleen toteuttamista – oikotietä ei ole. Kertauksena kirjaan tähän nuo askelmat – nyt alusta alkaen:

Kokonaisuuden johtaminen lähtee liiketoiminnan vaatimuksista ja yrityksen strategian luomista tavoitteista yksinkertaisen kysymyksen kautta: mitä kyvykkyyksiä ihmisiltä ja organisaatiolta vaaditaan, jotta liiketoiminnan tavoitteet toteutuvat.

Hyvä johtaminen tukee hyvää johtajuutta, joka on osallistavaa, kannustavaa ja jokaisen ihmisen huomioon ottavaa. Hyvän johtajuuden ytimessä ovat liiketoiminnan tavoitteet, ihmisten motivaation ja osaamisen tukeminen sekä koko työyhteisön toimivuus.

Henkilöstötuottavuus (motivaatio x osaaminen x työkyky) tukee taloudellista tulosta kestävällä tavalla.

 

Ossi Aura, PhD, strategisen hyvinvoinnin tutkija ja kehittäjä

Kirjoittaja

,