Work goes happy


Työhyvinvointi syntyy oikeasta asenteesta ja arjen pienistä teoista
Kara Kuumana kirjoittajat, Kirsi Lehto ja Tanja Mantere

Kara Kuumana kirjoittajat, Kirsi Lehto ja Tanja Mantere

Kirjoitettu: 25.4.2016 klo 06:23

Hyvä liikevoitto on tekemisen lopputulos, seuraus jostakin. Se voi olla seurausta oikein valitusta strategisesta kehityspolusta, hyvästä markkinatilanteesta, ylivoimaisesta tuotteesta, virtaviivaisista valmistus- tai palveluprosesseista, hyvästä asiakaspalvelusta, oikeasta hinnoittelusta. Sattumalla on toisinaan osuutta hyvään liikevoittoon. Pitkällä aikavälillä hyvä tekemisen lopputulos on kuitenkin yleensä seurausta motivoituneista työntekijöistä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä peliin. Vain innostunut, työstään pitävä työntekijä, joka tietää mihin suuntaan pyrkiä, saa aikaan tuloksia ja pystyy luomaan uutta. Hyvä johtaminen tuo mukanaan työhyvinvointia ja sen seurauksena syntyy liiketoiminnan erinomaisuus.

Työhyvinvoinnin hyödyt ja haitat ovat helposti ulosmitattavissa rahassa.  Työssään ahdistusta kokeva työntekijä on huonosti motivoitunut eikä yllä parhaaseen suoritustasoon. Hän ei pysty kehittymään tehtävässään tai luomaan uutta. Erityisesti asiantuntijatehtävissä työtulos peilaa melko hyvin motivaation kanssa. Mitä tämä sitten tarkoittaa yrityksessä tai jopa koko yhteiskunnassa tuloksenteon näkökulmasta?

Kaksi eri skenaariota, jossa taustaoletuksena on 7,5 tunnin työpäivä, 22 työpäivää kuukaudessa ja 11 kuukautta vuodessa. Karkeaa, mutta riittävää demonstroinnin kannalta.

  1. Työntekijä, jonka laskennallinen työpanos on 80 % käytössä olevasta työajasta.
    – Joka päivä työajasta jää käyttämättä 1,5 tuntia.
    – Joka viikko jää käyttämättä 7,5 tuntia eli kokonaisen työpäivän verran.
    – Joka vuosi jää käyttämättä noin 44 työpäivää.
  2. Työntekijä, jonka laskennallinen työpanos on 60 % käytössä olevasta työajasta.
    – Joka päivä työajasta jää käyttämättä 3 tuntia.
    – Joka viikko jää käyttämättä 15 tuntia eli kahden kokonaisen työpäivän verran.
    – Joka vuosi jää käyttämättä noin 88 työpäivää.

Heikko työpanos voi näkyä esimerkiksi venyneinä kahvi- ja ruokataukoina, pidentyneinä keskusteluhetkinä, luonnollista työtehoa hitaampana tekemisenä tai vaikka omien asioiden hoitamisena työaikana. Entä jos huonosti motivoituneita työntekijöitä on 10? tai 100? tai miljoona? Muutama palkaton päivä hallituksen tehostamissalkussa on siis murto-osa verrattuna siihen, kuinka paljon työhyvinvoinnilla voidaan vaikuttaa. Aika kova hinta huonosta johtamisesta.

Mitä sitten työhyvinvointi on?

  • Lupa olla oma itsensä ja tehdä työtä omalla persoonallaan
  • Tunne siitä että aidosti kuunnellaan ja omaa työtä arvostetaan
  • Avoimuutta ja oikea-aikaisuutta tiedonjaossa
  • Mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen organisaation kaikilla tasoilla, läpi organisaatiorajojen
  • Työyhteisön kiinnostus minusta ihmisenä ei vain aikaansaannosten tekijänä
  • Oikeudenmukaisuuden tunnetta päätöksenteossa ja ihmisten kohtelussa
  • Kaikkien kunnioittamista ja kunnioituksen näkymistä arkisissa asioissa
  • Realistiset tavoitteet, joihin voi aidosti itse vaikuttaa
  • Sydämestä annettu positiivinen palaute
  • Lupa epäonnistua ja oppia, eli mahdollisuus hyödyntää koko osaamispotentiaaliaan ja laajentaa osaamistaan

Työn tekemisen meininki ja hyvä fiilis tarttuu – Siitä olemme täysin vakuuttuneita!

Me, Kirsi ja Tanja, kannustamme jokaista tekemään yhden työhyvinvointia lisäävän teon päivässä. Kehu kaveria. Jaa tietoa. Pysähdy kuuntelemaan. Tervehdi toisia. Aisti tunnetiloja. Naura yhdessä.  Kannusta oppimaan. Rohkaise kokeilemaan. Tarjoa apua. Kysy kuulumisia. Toimi yli rajojen. Opettele luottamaan. Anna anteeksi. Lopulta työhyvinvointi muodostuu pienistä teoista – niin minun kuin sinunkin.

Kara kuumana, kirjoittajat Kirsi Lehto ja Tanja Mantere

Tilaa uutiskirje