fbpx

Work goes happy

Blogit

ETÄTYÖ – UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

Etätyön mahdollisuudet ymmärretään, ja Covid-19 on nostanut etätyöskentelyn keskiöön aivan uudella tavalla. Osalle etätyö sopii erinomaisesti, toisille taas ei. Se vaatii hyvää keskittymiskykyä, mutta ilman tuttua työympäristöä ja –kavereita. Esimieheltä se voi vaatia erilaista johtamistapaa, mutta onko siihen taitoja? Toisaalta etätyö antaa mahdollisuuden noudattaa itselle parhaiten sopivaa työrytmiä, jos sen oikein oivaltaa. Se voi myös säästää työntekijän aikaa ja matkakuluja, kun pitkiä työmatkoja ei tarvitse kulkea, ja etäkokoukset säästävät työnantajan koti- ja ulkomaan matkakuluja. Säästöjä voisi ajatella tulevan työantajalle myös siitä, että suuria toimitiloja ja pysyviä työtiloja ei tarvitse rakentaa jokaiselle.

Mutta mitä etätyötä aloittava/tekevä voisi ajatella, jotta uudesta työtavasta saa ammennettua hyvää, eikä huonoa?

  1. Hyvää työergonomiaa sohvalla, kumara-asennossa tietokoneen naputtelun tai työpöydän ääressä staattisissa, huonoissa asennoissa työskentelyn sijaan. Hyvää työvalaistusta. Vältät turhat tuki- ja liikuntaelinten vaivat.
  2. Työn rytmitystä ja tauotusta. Se voi unohtua normaalistikin, mutta erityisesti kotona työskennellessä. Parannat työn tuottavuutta ja tuet omaa hyvinvointiasi.
  3. Palauttavan vapaa-ajan varmistamista niin, että kotona tehtävä työ ei ole aina mielessä.
  4. Huolenpitoa säännöllisestä liikkeestä, ”aivotuuletuksesta”, silloinkin, kun et voi liikkua aiemmin totutulla tavalla. Keho ja aivot kiittävät.
  5. Energiatasojen riittävän korkeina pitämistä syömällä ja nukkumalla säännöllisesti. Jaksat, tuotat ja nautit.
  6. Läsnäolon taitoa virtuaalisesti työskennellessä – mutta myös perheen ja ystävien kanssa, kun niiden aika on.

Näitä kannattaa miettiä, sillä etätyö on tullut jäädäkseen. Vaihtoehtoja näiden kaikkien osa-alueiden parantamiseksi on. Näe vain mahdollisuudet tehdä jotain omaksi parhaaksesi. Miten löytäisit juuri Sinulle parhaiten sopivat keinot?

Harri Helajärvi, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Paavo Nurmi -keskus

Kirjoittaja

Harri Helajärvi, Lääketieteen tohtori

Tutustu asiantuntijaan


Asiantuntijan muut kirjoitukset