fbpx

Work goes happy

Blogit

Enemmän halua ymmärtää toinen toisiaan vuonna 2022 – Uudenvuodenpuheen tulkintaa työelämässä mentaali- ja vuorovaikutusvalmentajan korvin

Ihastuneena otin vastaan presidenttimme uudenvuodenpuheen alun Frans Sillanpään siteerauksen, erityisesti lauseen siitä, että tämä vuosi toisi meille enemmän halua ymmärtää toinen toisiaan.

Enemmän ymmärrystä kaivataan sosiaalisen median polarisoituneen kirjoittelun lisäksi myös työpaikoilla.  Erimielisyyttä ei todellakaan pidä kavahtaa.  Tulisi muistaa, että olemme erilaisia ja tuo erilaisuus todistetusti johtaa parempaan tulokseen ja menestykseen kuin se, että palkkaisimme työyhteisöön vain kaltaisiamme.  Presidentin puhe soveltuu sellaisenaan kansakunnan sijasta myös toimivaan työyhteisöön: ”Mielipiteiden esiintuominen kuvastaa toimivaa työyhteisöä. Mutta ei pidä lakata haluamasta ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää asian toisin. Muuten voi syntyä syvää eripuraa. Työyhteisölle repivä eripura saattaa olla vaarallisempaa kuin tuo varsinainen haaste itsessään.”

Ei ole vaikea ajatus allekirjoitettavaksi: Mikäli työyhteisössä ei ole luottamusta ja yhteisössä pelätään omien ideoiden sekä ajatusten esiintuomista, on se merkki siitä, ettei työpaikalla voida hyvin, eikä sinne varmasti ole mukava tulla. Saattaapa tuolloin johtamiskulttuuriin olla pesiytynyt jopa joitakin piirteitä naapurivaltiostamme. Eripura on vaarallista, koska se heikentää työyhteisön menestymisen edellyksiä. Yhdistävästä tekijästä, yhteisestä tavoitteesta, ei soisi tulevan riidan lähdettä. Saatamme olla asioista eri mieltä, mutta mikäli kaikilla työyhteisössä on sama tavoite, johon ollaan sitouduttu, voidaan hyväksyä myös omista mielipiteistä poikkeavat toimintamallit tavoitteeseen pääsemiseksi. Tärkeintä luottamuksen rakentamisessa on tulla aidosti kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Arvomme työyhteisölle syntyy siitä, että uskallamme olla sitä mitä olemme ja hyväksymme myös muut sellaisina kuin he ovat.
Työyhteisö, jossa ymmärretään itseä, omia sekä toisten vahvuuksia ja erilaisuutta, on positiivisessa kierteessä. Työntekijöiden tullessa hyvinvoivina työpaikalleen, lisääntyy yrityksen sisäinen ja ulkoinen vetovoima, joka taas johtaa parempaan työtulokseen, työssäviihtyvyyteen ja lisääntyneisiin voimavaroihin niin henkilökohtaisella kuin työyhteisön tasolla. Yritykset, joissa on parempi työhyvinvointi, menestyvät tutkitusti myös rahavirrallisesti huomattavasti paremmin.

Presidentti siteerasi myös Henri Kissingeriä. Tämäkin viisaus voidaan hyvin viedä työpaikan ja työhyvinvoinnin viitekehykseen: Emme voi antaa työpaikoilla sijaa minkäänlaiselle työyhteisötyrannialle. Emme voi antaa myönnytyksiä työyhteisön mädille omenoille, muutoin se johtaa pian kaaokseen työpaikoilla.

Mikäli yhteiset pelisäännöt eivät päde kaikkien kohdalla, johtaa se yhteisen työkulttuurin muremiseen, luottamuksen heikkenemiseen ja siihen, että työhteisön jäsenet alkavat käyttää luovuuttaan oman erinomaisuutensa korostamiseen yhteisen hengen ja yhteisen tavoitteen saavuttamisen sijaan. Kun työyhteisössä on luottamus, niin yhteinen vihollinen löytyy yhteisön ulkopuolelta. Erityistilanteissa, kuten keväällä 2020, pelottava virus näyttäytyi yhteisenä vihollisena, joka myös toi työyhteisöjä lähemmäs toisiaan; oltiin yhdessä yhteistä vihollista vastaan. Jottei työyhteisöihin pääse pandemian jälkimainingeissa syntymään presidentinkin mainitsemaa toista ilmaa, on tarpeellista huolehtia, että etätöistä työpaikoille paluun jälkeen vahvistamme yhteenkuuluvuuttamme ja annamme myös toisten henkilökohtaisille mielipiteille tilaa. Pandemian aiheuttama epävarmuus on koetellut meidän jokaisen elämää eri tavoin. Kunnioitetaan jokaisen mielipidettä ja halutaan ymmärtää toinen toisiamme.

Hyvä on myös muistaa, kuten Suomella kansakuntana on oikeus omaan suvereniteettiin, on myös jokaisella työntekijällä oikeus, mutta myös velvollisuus voida työssä hyvin. Emme voi passiivisina odottaa muiden ratkaisevan ongelmia puolestamme, vaan meidän jokaisen tulee ottaa oma paikkamme yhteisössä ja tuoda siihen oma panoksemme kunnioittaen muiden työntekijöiden oikeuksia. Jokaisella työyhteisön jäsenellä tulisi olla tasa-arvoisesti samankokoinen ruutu täytettävänään ja jokaisen tulee vastata myös siitä, että tuon tilan omassa ruudussaan käyttää.

Lopuksi presidentti kiinnitti ansiokkaasti huomiota nuoriin ja tuleviin sukupolviin. Tällä hetkellä työelämässä ylivoimaisesti suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat mielenterveyden häiriöt. Hektinen elämä, suorittaminen, keskittymiskyvyn heikentyminen, merkityksettömyys ja oman itsen unohtaminen yhdessä pandemian myötä tulleeseen jatkuvaan epävarmuuden tunteeseen, johtavat yhä nuorempien henkiseen epätasapainoon. Siksi meidän jokaisen tulisi huolehtia siitä, että omassa työyhteisössämme nuorten ensimmäiset työkokemukset ovat mahdollisimman hyviä. Huolehditaan heidän perehdytyksestään ja siitä, että he löytävät omat vahvuutensa ja omat merkityksellisyytensä työelämässä. Jos ne eivät täyty omissa työtehtävissä, luodaan olosuhteita, joissa he rohkeasti uskaltavat kertoa, olla eri mieltä ja ottaa askeleitaan kohti omia vahvuuksia ja henkistä hyvinvointiaan. Yhteiskuntamme huoltosuhdekaan ei kestä sitä, että työelämästä joudutaan erilaisten mielenterveydellisten ongelmien takia sivuun liian varhain. Olemme jokainen tästä työpaikallamme vastuussa.

Presidenttimme sanoja lainaten, tässäkin asiassa: Viime kädessä maltti, vastuullisuus ja dialogi ovat ainoat tiet eteenpäin. Sen tärkeimmän dialogin jokainen meistä käy oman sisimpänsä kanssa: kuka olen ja mitä haluan? Aki Hintsa olisi lisännyt tähän vielä, että kontrolloitko omaa elämääsi, oletko sitoutunut omiin arvoihisi ja teetkö aktiivisesti arvomaailmaasi tukevia päätöksiä? Kun tunnet oman itsesi, on sinun helpompi ymmärtää myös muiden erilaisuutta. Silloin löytyy enemmän halua ymmärtää toinen toisiaan ja väitän, että sitä kautta löytyy myös enemmän presidenttimmekin kaipaamaa hyvää tahtoa.

Uuden vuoden alkaminen on lupausten ja toivon aikaa, minkä lupauksen sinä annat työyhteisöllesi?

Ymmärrystä, hyvää tahtoa ja menestystä alkaneeseen vuoteen!

Kirjoittaja Hanna Häppölä on yrittäjä, yritysten mentaalikouluttaja ja myyntivalmentaja.

Kirjoittaja

Hanna Häppölä, Mentaalivalmentaja SHL

Tutustu asiantuntijaan


Asiantuntijan muut kirjoitukset