Work goes happy


Yhteisöllisyyden merkitys menestykseen
Veera Lehmonen, toimitusjohtaja, Cuckoo Workout

Veera Lehmonen, toimitusjohtaja, Cuckoo Workout

Kirjoitettu: 31.8.2018 klo 06:15

Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan ihmisten välisten sosiaalisten suhteiden muodostamaa kokonaisuutta. Sanaa yhteisöllisyys pidetään usein höttönä, vaaleanpunaisena pehmeänä ajatuksena, jota ei vielä tarpeeksi rinnasteta tuottavaan liiketoimintaan. Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat kuitenkin luottamus, sitoutuminen ja motivaatio. Varmasti jokainen voi allekirjoittaa ne edellytyksiksi, joita huippuosaajilta ja tiimeiltä vaaditaan.

Yhteisöllisyyden tunne pitää yhteiskunnat koossa ja rakentaa pohjan yksilön ja yhteiskunnan välille. Näin ollen voidaan väittää yhteisöllisyyden olevan välttämätön edellytys tiimien menestykseen. Yhteisöllisyys on läsnä kaikkialla. Samaan aikaan se on hankalasti mitattavissa, mikä tekee siitä yhden ihmiskuntamme ihmeellisimmistä luomuksista. Kun yhteisöllisyyttä tarkastellaan tiimeistä ja työyhteisöistä käsin ja ryhdytään kehittämään tätä ainutlaatuista ja herkkää voimavaraa, se on parhaimmillaan kilpailuetu yritykselle. Tämän ei voida sanoa olevan helppoa, mutta kun se saadaan toimimaan johtaa yhteisöllisyys firman menestykseen. Tässä blogissa tarkastelen yhteisöllisyyden merkitystä omista näkökulmistani startup-yrityksen toimitusjohtajana.

Irti pönötyksestä, kohti nolousvapaatavyöhykettä

Yhteisöllisyys on edellytys turvallisessa työyhteisössä, mikä taas mahdollistaa pohjan, jossa jokainen yksilö pystyy olemaan paras versio itsestään. Mitä turvallinen työyhteisö konkreettisesti tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että yhteisön jäsenet uskaltavat yrittää kaikkensa pelkäämättä epäonnistumista. Esa Saarisen sanoin kuvaan turvallista työyhteisöä nolousvapaaksivyöhykkeeksi. Jos tarkastelen asiaa omassa työympäristössämme mukaan lukien asiakkaamme, tarkoittaa se, että nolousvapaallayöhykkeellä saa jumpata, saa humpata, saa epäonnistua ja saa iloita onnistumisista heittäytyen onnen tanssiin.

Kuitenkin samaan aikaan meihin ihmisiin on sisäänrakennettu ominaisuus, joka ohjaa meidät elämään laumoissa, tiimeissä eli yhteisöissä pyrkien olemaan erottumatta joukosta. Halu kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi työyhteisöissä saa meidät kloonaamaan toistemme käytöstä ja nolostumaan erottuessamme joukosta. Työyhteisöissä nolostumista saattaa aiheuttaa jo pelkästään taukojumppaan heittäytyminen, poikkeava työskentelyasento tai ruokailurytmi. Hyvänä esimerkkinä olen lukuisia kertoja kuullut lauseen: en rohkene käyttää seisomatyöpöytää, koska muutkaan eivät niin tee. Tämä luontainen taipumus on ristiriidassa nolousvapaanvyöhykkeen kanssa, johon kuuluu heittäytymisen ja oman persoonan peliin tuominen. Mitä jos kuitenkin lauma muodostuisi aidoista hyppivistä ja pomppivista persoonista, jolloin laumaa kuuluminen edellyttäisi aitoutta ja omana itsenä kehään astumista. Silloinhan laumasta muodostuisi nolousvapaavyöhyke eli turvallinen työyhteisö. Luottamuksen omaavassa avoimessa ja turvallisessa työyhteisössä päästään syvemmälle yhteisöllisyyteen, jossa laumaan kuulumiseen ei vaadita toisten tapojen kloonaamista. Tätä kutsun nolousvapaaksivyöhykkeeksi.

Kuinka tällaiseen sitten päästään? Väitän ja toivon, että useissa perheissä on vallalla nolousvapaavyöhyke, jossa yksilöt kokevat vahvaa tunnetta siitä, ettei heitä hyljätä käytöksestään riippumatta. Usein se vaatii yhdessä koettuja tunteita ja kokemuksia siitä, että minut hyväksytään heikkouksineen. Ehkä jo kliseeksikin muodostunut, kaikki lähtee johdon esimerkistä ja johdolta se vaatii heikkouksien näyttämistä ja raakana omana itsenään esiin tulemista. Vain sen jälkeen muutkin uskaltavat tuoda esiin haavoittautuvaisuutensa pelkäämättä tuomitsemista. Tämä lähtee tietysti myös yksilön työskentelystä itsensä kanssa. Se lähtee armollisuudesta itseään kohtaan, hyväksyen, että riitän ja olen tarpeellinen omien heikkouksien ja vahvuuksien kanssa. On tärkeää tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet. Käytän esimerkkinä itseäni. Koen olevani hyvä organisoimaan asioita ja saattamaan asioita alulleen sekä myymään. Heikkouksiani ovat mm. kärsimättömyys ja äkkipikaisuus, nämä näkyvät nopeina välillä turhankin harkitsemattomina päätöksinä ja turhautumisena pitkäjännitteisyyttä vaativissa projekteissa. Toisaalta oikeassa roolissa, jossa koen nyt olevani, ne sysäävät meitä eteenpäin. Heikkouksien piilottelu estää avoimen yhteisön syntymisen. Väitän, että kun turvallinen ja nolousvapaavyöhyke saavutetaan, vapautuu uskomaton määrä piilotettua energiaa, luovuutta ja avaimia menestykseen.

Kun rakenteet järkkyvät yhteisö tukee selustan

Tämän päivän hektinen arki haastaa stressinsietokykymme. Ammatteja, joissa vanhempamme työskentelivät, ei välttämättä enää ole ja syntyy uusia ammatteja, joita emme osanneet ajatella. Muutos ei tule koskaan olemaan niin hidasta, kun se on juuri nyt ja meidän pitäisi pysyä kelkassa mukana. Kävimme yrityksemme työterveyssuunnitelmaa läpi ja yhtenä huomioitavana asiana oli se, miten voimme ennalta ehkäistä liiallista työstä aiheutuvaa stressiä. Mietimme asiaa ja kävimme läpi matalan puuttumisen, työnjaot ja käytännön asiat ajanhallintaan liittyen. Vastaisin kuitenkin, että vankka ja turvallinen työyhteisö on paras lääke stressinhallintaan. Voimme ennaltaehkäistä asioita, mutta silti tulee epäonnistumisia, muutoksia ja mahdottomia tilanteita. Jos kuitenkin tiedämme, että selän takana on tiimi, johon voimme nojata, ei ahdistumista synny.

 

Energistä ja hilpeää syksyä!

Pirtein terkuin,

Veera Lehmonen

Tilaa uutiskirje