fbpx

Work goes happy


Vähemmän sähläystä – tunti lisää työaikaa viikossa!
Kati Huoponen, työhyvinvointijohtaja, Ilmarinen

Kati Huoponen, työhyvinvointijohtaja, Ilmarinen

Kirjoitettu: 14.3.2016 klo 06:24

Viime aikoina suomalaista yhteiskuntaa on puhuttanut keskustelu tuottavuudesta ja kilpailukyvystä – ja hyvä niin.

Keskustelu keskittyy kuitenkin lähes pelkästään määrällisiin tavoitteisiin, kuten työtunteihin ja sairauspäiviin. Niistäkin toki kannattaa puhua mutta paljon tärkeämpää on laatu – miten työntekoon uhratut tunnit käytetään.

Kiireen ja muutoksen keskellä työpaikoilla on paljon sähläystä – siis turhaa ja tuottamatonta työajan käyttöä. Sähläystä aiheuttavat esimerkiksi toimimattomat tietojärjestelmät ja tiedon kulun  katkokset. Tutkimusten mukaan turhan työn osuus on lisääntynyt huolestuttavasti ja täyttää noin viidenneksen työajasta.

Sähläys näkyy niin turhana työnä kuin tekemättä jääneinä tehtävinäkin. Sählätessä toimintaa ei myöskään ehditä kehittämään eikä tuottavuus parane. Sähläys on näivettävää myrkkyä motivaatiolle.

Varovaisestikin arvioiden jokainen suomalainen työntekijä saisi tunnin lisää työaikaa joka viikko, jos sähläystä ei olisi. Tällöin keskiöön nousee hyvä johtaminen: selkeät tavoitteet, edellytykset onnistua työssä ja fiksu palautekulttuuri. Ne ovat todellisen tuottavuuden avaimia. Työkykyinen, osaava, motivoitunut ja työstään innostunut henkilöstö tekee työtään tehokkaasti ja laadukkaasti ilman turhia poissaoloja.

Etunojassa kulkevat yritykset pohtivat parhaillaan, miten toiminnan suunnittelulla ja omien toimintatapojen kyseenalaistamisella voidaan edistää tuottavuutta ja työkykyä. Konstit ovat usein arkipäiväisiä perusjuttuja eivätkä läheskään aina kalliita. Muutama esimerkki: Ovatko työvälineet kunnossa, onko esimiehillä kykyä valmentaa ja käyttäydytäänkö työpaikalla ihmisiksi.

Työajan pituudesta puhuttaessa kannattaa muistaa sekin, että työtuntien seuraaminen on ylipäätään puutteellinen johtamisen väline. Työelämän mullistuksissa haluamme mieluummin mitata aikaansaannoksia kuin laskea työtunteja. Aikaansaannokset puolestaan perustuvat entistä enemmän asiantuntijuuteen, itseohjautuvuuteen ja joustavuuteen.

Tuottavampi työ onkin rohkeampaa ja parempaa ajattelua sekä suunnitelmallisempaa yhdessä tekemistä. Jos saisimme edes osan sähläykseen kuluvasta ajasta käytettyä teholliseen työntekoon, työnjälki paranisi, töissä olisi viihtyisämpää ja pärjäisimme kansainvälisessä kilpailussa paremmin. Tällaista kulttuuria Ilmarinenkin haluaa edistää.

Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja
Ilmarinen

Tule kuuntelemaan Kati Huoposen puheenvuoro ”Miten parempi työelämä lisää tulosta” Work Goes Happy -tapahtuman päälavalla klo 11-11.30. H-Salin Paremman työelämän polulla Ilmarinen esittelee parhaat vinkit ja käytännönläheiset työvälineet parempaan ja tuottavampaan työelämään

Tilaa uutiskirje