Work goes happy


Miksi sovittelu ei kiinnosta johtajia?

Kirjoitettu: 2.12.2015 klo 13:31

Voitko kuvitella miltä tuntuu, kun ehkä pitkäänkin jatkunut piina työpaikalla päättyy? Kun huojentunut hymy leviää kasvoille, riita sovitaan ja käsiä paiskataan sovinnon merkiksi?

Riita on ehkä alkanut väärinkäsityksestä ja loukkaantumisesta, joka puhumattomuuden myötä kasvaa muuriksi ihmisten välille. Loukkaantuminen voi muuttua kiusaamiskokemukseksi, jos tilanne toistuu eikä sitä oteta puheeksi. Kun tarinaa vielä paisutetaan muiden kuin asianosaisten kesken eikä omaa tulkintaa kyseenalaisteta, on toisen näkökulmaa ehkä enää vaikea kuulla.

Erimielisyydet ovat arkipäivää työpaikoilla eikä niistä välttämättä synny konflikteja. Mutta kun syntyy, ne heikentävät hyvinvointia ja aiheuttavat paljon mielipahaa ja inhimillistä kärsimystä. Taloudelliset kustannukset maksetaan sairauspoissaoloina. Yhden sairauspäivän hinta on n. 350 €. Lisäksi inhimillisen pääoman menetykset ovat sitä suuremmat mitä enemmän työssä tarvitaan yhteistyötä ja luovuutta.

Riitely on mahdollista panna poikki, kun ihmiset ovat valmiit sopimaan ja katsomaan asiaa muustakin kuin omasta näkökulmastaan. Sovittelussa lähdetään korjaamaan ihmisten välisiä suhteita. Sovittelu on tutkittu ja toimivaksi havaittu toimintamalli, jossa kohtaaminen, kunnioitus ja korjaaminen tehdään mahdolliseksi. Kun kaikki asianosaiset nähdään tapahtuneen ja ratkaisun arvokkaina asiantuntijoina, voidaan loukkaantumiset tai väärin tekemiset puhua auki.

Tämän päivän työelämässä kaikkien, mutta ensisijaisesti esimiesten kannattaa opetella sovunrakentamisen taitoja. Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajaa seuraamaan työyhteisön tilaa ja ryhtymään toimenpiteisiin todettujen terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien riskien poistamiseksi. Sovittelu laajentaa varhaisen tuen ja välittämisen mallia tuomalla vaihtoehdon ratkaista ihmisten välisiä ristiriitoja. Se antaa esimiehille syyllisten etsimisen sijaan korjausvälineet. Tämä edellyttää myös organisaation johdolta kannanottoa kohtaavan ja keskustelevan kulttuurin rakentamisen puolesta.

Konfliktit ja ristiriidat eivät ratkea komentamalla, vaan yhdessä puhumalla. Usein esimieskin on tilanteessa osapuoli eikä välttämättä aina paras henkilö rakentamaan sopua. Silloin kannattaa apua hakea ulkopuoliselta sovittelun ammattilaiselta. Sovittelijan ohjatessa prosessia ihmiset voivat rauhassa käydä asioita läpi, puhua tarpeistaan ja toiveistaan, pettymyksestään, suuttumuksestaan ja löytää toisensa. Sovittelu havahduttaa ymmärtämään toisen tarkoitusta ja ehkä hyvää tahtoakin. Emme vain aina osaa toimia ja puhua rakentavasti. Kun erilaisuuden ymmärtäminen ja itsetuntemus sekä luottamus omaan osaamiseen lisääntyvät, työhön palaa ilo, innostus ja luovuus.

Teija Heroja

Työyhteisöjen kehittäjä ja –työnohjaaja, työyhteisösovittelun erityisasiantuntija, KTM

Vivate Oy

Tilaa uutiskirje