fbpx

Work goes happy

Blogit

Family Goes Happy

Tilanteet voivat muuttua nopeastikin: elämänvaihe tai asia, jonka et vielä eilen kuvitellut koskevan itseäsi lainkaan, voi olla huomenna osa arkeasi. Arkiset perheystävällisyyttä tukevat keinot, kuten oman esimiehen suhtautuminen erilaisiin tilanteisiin tai omat vaikutusmahdollisuudet päivittäiseen ajankäyttöön, auttavat monilla ihmisillä arkea ja työntekoa vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan. Niillä on aidosti merkitystä.

Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan vuosina 2016-2017 mukaan lähteneet 15 yritystä ja organisaatiota ovat tehokkaasti alkaneet kehittää entistä parempia käytäntöjä työpaikoilleen. Lisää osallistujia ohjelmaan otetaan koko ajan. Ensimmäiset Perheystävällinen työpaikka -tunnukset on jo myönnetty. Seuraavat ansiokkaat tunnuksen saajat nähdään mitä todennäköisimmin Work Goes Happy -messuilla maaliskuussa 2018.

Perheystävällinen työpaikka -tunnusta tavoittelevilla työpaikoilla on tehty käytännön kehittämistoimia, asennoiduttu arjen haasteisiin uusin katsein, kerätty tietoa henkilöstön tarpeista ja kehittämisehdotuksista, kokeiltu luovia järjestelyjä. Johtoa on sparrattu, perheystävällisyyden hyötyjä esitelty.

Kun koko henkilöstöä kuullaan, näkemys on usein erilainen kuin kysyttäessä kommentteja yksinomaan yritysjohdolta. Henkilöstö tuntee nahoissaan arjen toimivuuden tai toimimattomuuden. Johtajien arviot ovat tyypillisesti henkilöstöä paremmat tai kriittisissä kohdissa maltillisemmat. Toisaalta johdolla on myös avaimet asenteiden, ohjeistusten ja käytäntöjen muuttamiseen. Perheystävällisyys-henkilöstökysely antaa lähtökohdan työpaikan kehittämistyölle. Se auttaa kartoittamaan työyhteisön epäkohtia, mutta myös niitä hyvin toimivia asioita, joita ei aina osata nähdä tai tunnistaa.

Työvuorosuunnittelua on perheystävällisyyden kehittämisjakson aikana monilla työpaikoilla parannettu. Vuorosuunnittelua on kehitetty enemmän erilaisia elämäntilanteita ja toiveita huomioon ottavaksi. Esimiestehtävissä oleville on järjestetty valmennuksia eri tilanteiden tasapuolisesta ja tasa-arvoisesta ratkaisemisesta. On sovittu päivittäisten liukumien pidennyksestä, etätyöskentelyn lisäämisestä myös asiakaspalvelutehtäviin tai toteutettu varahenkilöjärjestelyjä turvaamaan poissaolo- ja sijaistustarpeita. Harvalla ihmisellä toimii pitkäkestoisena ratkaisuna tunne jatkuvasta tavoitettavuuden vaatimuksesta tai töistä irrottautumisen vaikeudesta. Jaksamiselle ei myöskään tee hyvää, jos oman poissaolon aikana voi lähinnä seurata sivusta kasvavaa työkuormaansa, joka odottaa sitten palatessa. Irrottautuminen oman tai läheisen sairastumisen tai muun perhesyyn vuoksi on tärkeää turvata eri tehtävissä ja toimenkuvissa.

Lapset kaipaavat perheissä vanhempiensa aikaa, juttelua, äitien ja isien osallistumista heidän elämänsä ainutlaatuisiin kohokohtiin kotona, koulussa ja harrastuksissa. Moni nuori saattaa teini-iässä viestiä, ettei liiemmin kaipaile aikuisten neuvoja tai aikaa, mutta silti heillä on tähän syvää tarvetta. Yhteisyyden kokemuksessa ja arjen perusturvassa ei murrosiässäkään ole välipäiviä. Puoliso kaipaa yhteisiä hetkiä. Ikääntyvät omaiset saattavat tarvita käytännön apua joko samalla tai eri paikkakunnalla ‒ toiset viikoittain, jotkut päivittäin.

Kaikki Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa olevat yritykset ja organisaatiot ovat käytännössä jo äänestäneet paremman, juohevamman ja kokonaisvaltaisemman arjen puolesta. Työssäolo ja arjen hyvinvointi heijastuu ihmisiin yksilöinä: äiteinä, isinä, isovanhempina, puolisoina, omaisten asioiden hoitajina, arkielämän vastuunkantajina. Samalla se heijastuu yhteisöihin, joissa ihmiset elävät. Perheiden ja perhetilanteiden moninaisuudessa ja muuttuvissa tilanteissa olemme sidoksissa toisiimme, sovittuihin pelisääntöihin sekä saamaamme ja jakamaamme kohteluun, niin töissä kuin kotona.

Kirjoittaja VTM Anna Kokko toimii Väestöliitossa työn ja perheen erityisasiantuntijana ja Perheystävällinen työpaikka -ohjelman kehittäjänä. Kokko konsultoi yrityksiä toteuttamaan perheystävällistä työkulttuuria ja hyviä arjen käytäntöjä Suomessa. Hän tekee valtakunnallista vaikuttamis- ja verkostoyhteistyötä perheen ja työn paremman yhteensovittamisen puolesta. Ensimmäiset Perheystävällinen työpaikka -tunnukset on myönnetty kolmelle työnantajalle 20.11.2017.

Kirjoittaja

,